Kotitalousvähennys

    Kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää verosta. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut tai 60 % ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Työkorvauksella tarkoitetaan työstä yrittäjälle tai yritykselle maksettua suoritusta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Se ei ole perhekohtainen, joten puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia. Vähennettävien kustannusten omavastuu on 100 euroa.

    Kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa.

    Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä nousi 1.1.2006 alkaen 1.150 eurosta 2.300 euroon henkilöä kohden. Tähän enimmäismäärään voi sisältyä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannusmenoja yhteensä 1.150 euroa. Vähennyksen yhteinen vuotuinen enimmäismäärä ei kuitenkaan voi ylittää 2.300 euroa. Omavastuu on 100 euroa. Määrät ovat samat riippumatta siitä, palkkaako kotitalous työhön henkilön vai ostaako palvelun yritykseltä, yrittäjältä tai yleishyödylliseltä yhteisöltä.

    Vähennys on vuosikohtainen, ts. vähennys määräytyy maksuvuoden mukaan.

    Millainen työ oikeuttaa vähennykseen?

    Kotitalousvähennyksen voi tehdä verovelvollisen kodissa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö.

    Vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden asunnossa tehtyä työtä.

    Kotitaloustyötä on kodinhoito - kuten ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, silitys, muu vaatteiden huolto, kaupassa käynti - ja pihan hoito – kuten nurmikon ja pensasaidan leikkaus, piha-alueen auraus sekä muu pihan puhtaana pito.

    Hoiva- ja hoitotyötä on lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan kotona. Työ voi olla esim. syöttämistä, pukemista, pesemistä sekä auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa.

    Kunnossapito- ja perusparannustyötä on esim. keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten maalaus ja ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen.

    Milloin ei saa vähennystä?

    Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai jos työtä varten on saatu jotain muuta julkista tukea (esim. omaishoidon tai lasten yksityisen hoidon tuki, työllistämistuki tai kunnan myöntämää palveluseteli).

    Vähennystä ei myöskään saa esim. suunnittelutyöstä, huonekalujen verhoilusta, jätteiden kuljetuksesta, likakaivon tyhjennyksestä, muuttopalveluista, kodin koneiden ja laitteiden asennuksesta, korjaus- ja huoltotyöstä eikä lääkärin, hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemästä työstä. Kampaajan tai parturin palvelut sekä uudisrakentaminen eivät myöskään oikeuta vähennykseen.

    Huomioitavia asioita

    Kotitalousvähennys tehdään valtion tuloverosta. Se voidaan ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä. Kotitalousvähennystä haetaan erillisellä lomakkeella (kts. vero-opas). Kuitit liitetään veroilmoitukseen tai -ehdotukseen.

    Ajankohtaiset tiedot kotitalousvähennyksestä saa verottajalta www.vero.fi